Estevalmennus 5.3.

[Micaela]

Kevään estevalmennus 5.3.2016

Kevät on alkanut jo varovaisesti ilmoitella tulostaan, joten nyt on hyvä aika aloittaa kesän kisakauteen valmistautuminen! Toiviossa järjestetään lauantaina 5.3. estevalmennus, johon otetaan mukaan kolme ratsukkoa. Esteiden korkeus on 80-90cm, joten huomioithan hevosesi koulutustason ennen osallistumista. Valmentajana toimii Micaela.

Osallistuminen

Ratsastajan nimi - Hevosen nimi (linkitettynä sivuille)

+ Kerro, missä itse onnistuit
+ Kerro, missä hevosesi onnistui
- Kerro, missä itselläsi oli parantamisen varaa
- Kerro, missä hevosellasi oli parantamisen varaa

Valmennus

Kentälle on koottu kuuden esteen rata. Kuvaan merkityt vihreät viivat ovat tavallisia pystyjä, punaruskea suorakulmio on muuri ja sininen suorakulmio on vesimatto. Rata alkaa siis perinteisellä sarjalla, jonka jälkeen on hyvin aikaa valmistautua aina yhtä pelottavaan muuriin. Muurin jälkeen tulee okseri, josta käännetään yksittäiselle pystyesteelle (laukanvaihto). Pystyä seuraa pari tiukkaa kurvia, joiden jälkeen rata päättyy vesiesteeseen (laukanvaihto).



Kukin osallistuja saa mukaansa alla olevan valmennustekstin, johon lisätään vielä sadan sanan mittainen kommentti kunkin yksilöllisestä suorituksesta. Valmennuksesta tulee siis yhteensä noin 200 sanan pituinen. Osallistujat voivat halutessaan kopioida myös ratapiirroksen hevosen sivuille valmennuksen yhteyteen.

---

Lämpötila oli jo useamman päivän pysynyt vakaasti plussan puolella, eikä valkoisesta maasta ollut enää tietoakaan – lukuun ottamatta tallipihan reunoja, jonne koko talven lumet olivat aurauksen myötä kasaantuneet. Kevät tuntui olevan jo ovella, ja se tiesi vain yhtä asiaa: pian alkaisi kisakausi. Muutkin olivat nähtävästi panneet tämän merkille, sillä Toivion ryhmävalmennus oli täyttynyt alta aika yksikön.

Olin kasannut kentälle hyvin perinteisen esteradan, joka antaisi ratsukoille hyvää harjoitusta tulevia kilpailuja varten. Rataan kuului tavallisten pystyesteiden lisäksi myös pari erikoisestettä unohtamatta tietenkään haastavia käännöksiä ja suunnanvaihtoja.

Alkulämmittelyksi teimme taivutuksia ja siirtymisiä. Kun hevoset oli saatu vetreiksi, oli aika aloittaa itse tehtävä. Pyysin yhden ratsukon kerrallaan radalle muiden työskennellessä sillä välin kentän toisessa päässä.

---

[Micaela]

Ehtikö valmennus jo täyttyä ennen kuin kerkesit mukaan? Ei hätää, sillä kaikki 5.3. mennessä Toivioon muuttaneet hevoset pääsevät mukaan, vaikka osallistujamäärä olisikin jo täynnä! Joten mitä vielä odotat? Nyt vain tallipaikkaa hakemaan!

[Ninni H.]

Ninni H. - Fiktion Meteoriitti

+ Onnistuin ratsastamaan oikea tiet, jotta hypyt olisivat hevoselle mahdollisimman helppoja.
+ Riiviö onnistui tekemään oikealaiset lähestymiset esteille (normaalisti lähestyy liian nopeasti)
- Parantamisen varaa olisi pidätteiden teossa, jotta hevosen saisi paremmin kuulolle
- Riiviön kanssa parannettavaa on paljonkin, sillä turha kaahottaminen tulisi saada pois sekä lähestymiset esteille voisivat olla tarkempia.

Valmennus - Ninni H. & Riiviö

Lämpötila oli jo useamman viikon pysynyt vakaasti plussan puolella, eikä valkoisesta maasta ollut enää tietoakaan – lukuun ottamatta tallipihan reunoja, jonne koko talven lumet olivat aurauksen myötä kasaantuneet. Kevät tuntui olevan jo ovella, ja se tiesi vain yhtä asiaa: pian alkaisi kisakausi. Muutkin olivat nähtävästi panneet tämän merkille, sillä Toivion ryhmävalmennus oli täyttynyt alta aika yksikön.

Olin kasannut kentälle hyvin perinteisen esteradan, joka antaisi ratsukoille hyvää harjoitusta tulevia kilpailuja varten. Rataan kuului tavallisten pystyesteiden lisäksi myös pari erikoisestettä unohtamatta tietenkään haastavia käännöksiä ja suunnanvaihtoja.

Alkulämmittelyksi teimme taivutuksia ja siirtymisiä. Kun hevoset oli saatu vetreiksi, oli aika aloittaa itse tehtävä. Pyysin yhden ratsukon kerrallaan radalle muiden työskennellessä sillä välin kentän toisessa päässä. Ensimmäisenä rataa pääsivät suorittamaan Ninni H. ja tämän komeaakin komeampi suomenhevosori Riiviö. Alkuverryttelyjen aikana olin suorastaan ihaillut ratsukon yhteistyötä, eikä radan aloituskaan näyttänyt hullummalta. Ratsukko suoritti ensimmäisen sarjan todella mallikelpoisesti, mutta sitten Riiviö päätti omatoimisesti vaihtaa isompaa vaihdetta silmään. Tuossa vauhdissa ei tosiaankaan tultaisi muurille, joten käskin Ninni H:n kääntää orin pienelle ympyrälle ennen seuraavaa estettä. Riiviön laskettua kierroksiaan, ratsukko sai jatkaa radan suorittamista. ”Anna sille koko ajan pieniä pidätteitä, ettei se lähde kaahaamaan. Se meinaa vähän kuumua noista hypyistä, joten varsinkin niiden jälkeen pitää olla tarkkana”, ohjeistin ratsastajaa sen minkä kerkesin. Ninni H. saikin loppua kohden Riiviötä koko ajan paremmin kuulolle, jonka seurauksena sekä lähestymiset että itse hypytkin alkoivat sujua paremmin.

[Wiewi]

Wiewi - Saiturin Sarjamurhaaja

+ Ratsastuslinjat onnistuivat hyvin ja sain pidettyä hevosen hyvässä vireessä!
+ Samu oli oikein pätevä, ei kuumunut liikaa ja malttoi hypätä rauhassa ilman turhaa kiirehtimistä ja kaukaa hyppäämistä.
- Pitää kiinnittää jatkossa huomiota istuntaan ja myötäämiseen, perusasioitahan ne ovat mutta kiireessä meinaavat aina unohtumaan.
- Samulla parantamisen varaa löytyy varmaankin hyppytyylistä, se kun tuntuu välillä oikein kauhaisevan puomit mukaansa takakavioilla.

Valmennus - Wiewi & Samu

Lämpötila oli jo useamman viikon pysynyt vakaasti plussan puolella, eikä valkoisesta maasta ollut enää tietoakaan – lukuun ottamatta tallipihan reunoja, jonne koko talven lumet olivat aurauksen myötä kasaantuneet. Kevät tuntui olevan jo ovella, ja se tiesi vain yhtä asiaa: pian alkaisi kisakausi. Muutkin olivat nähtävästi panneet tämän merkille, sillä Toivion ryhmävalmennus oli täyttynyt alta aika yksikön.

Olin kasannut kentälle hyvin perinteisen esteradan, joka antaisi ratsukoille hyvää harjoitusta tulevia kilpailuja varten. Rataan kuului tavallisten pystyesteiden lisäksi myös pari erikoisestettä unohtamatta tietenkään haastavia käännöksiä ja suunnanvaihtoja.

Alkulämmittelyksi teimme taivutuksia ja siirtymisiä. Kun hevoset oli saatu vetreiksi, oli aika aloittaa itse tehtävä. Pyysin yhden ratsukon kerrallaan radalle muiden työskennellessä sillä välin kentän toisessa päässä. Wiewi ja suomenhevosori Samu olivat olleet koko ajan ryhmän rauhallisin ja tasaisin ratsukko, joten odotin heiltä hyvää ja varmaa suoritusta radalla. Ratsukko suoriutuikin ensimmäisestä sarjaesteestä helposti, mutta sitä seuraava muuri sai Samun pasmat hetkellisesti sekaisin - tosin ori kyllä ylitti senkin virheettömästi pienestä säpsähdyksestä huolimatta. Johtuiko sitten muurin aiheuttamasta häiriöstä vai mistä, mutta seuraavalla esteellä tuli kuitenkin pudotus. ”Ennakkoi paremmin ne hypyt. Samun on nyt vähän vaikea työskennellä, kun ikään kuin roikut siellä ohjissa”, ohjeistin Wiewiä, joka tahtoi jäädä hypyissä aina hieman jälkeen. Wiewi ottikin huomautuksestani heti opikseen, ja se näkyi seuraavien esteiden ylityksissä. Samu pääsi hyppäämään vapaammin, eikä pudotuksia tullut enää enempää.

[Inna]

Inna - Kadotettu Pikatsu

+ Tukemaan Pikatsua hyppyjä ennen ja jälkeen, myös reitit onnistuin ratsastamaan mielestäni hyvin.
+ Pikatsu oli oma itsensä, energinen ja eteenpäinpyrkivä. Se kaartoi hyvin tiukemmissakin mutkissa.
- Kouluratsastajana ainainen parannettava osuus on oma istunta.
- Oikeiden hyppykohtien löytäminen oli tänään Pikatsulle vaikeaa.

Valmennus - Inna & Pikatsu

Lämpötila oli jo useamman viikon pysynyt vakaasti plussan puolella, eikä valkoisesta maasta ollut enää tietoakaan – lukuun ottamatta tallipihan reunoja, jonne koko talven lumet olivat aurauksen myötä kasaantuneet. Kevät tuntui olevan jo ovella, ja se tiesi vain yhtä asiaa: pian alkaisi kisakausi. Muutkin olivat nähtävästi panneet tämän merkille, sillä Toivion ryhmävalmennus oli täyttynyt alta aika yksikön.

Olin kasannut kentälle hyvin perinteisen esteradan, joka antaisi ratsukoille hyvää harjoitusta tulevia kilpailuja varten. Rataan kuului tavallisten pystyesteiden lisäksi myös pari erikoisestettä unohtamatta tietenkään haastavia käännöksiä ja suunnanvaihtoja.

Alkulämmittelyksi teimme taivutuksia ja siirtymisiä. Kun hevoset oli saatu vetreiksi, oli aika aloittaa itse tehtävä. Pyysin yhden ratsukon kerrallaan radalle muiden työskennellessä sillä välin kentän toisessa päässä. Innan ratsastama suomenpienhevonen Pikatsu vaikutti heti alkuminuuteista lähtien reippaalta ja hyvän työmotivaation omaavalta hevoselta. Ori ei kuitenkaan missään vaiheessa lähtenyt hätiköimään, vaan kuunteli koko ajan tarkasti Innan apuja. Vaikka ratsukon eteneminen radalla näyttikin helpolta ja vaivattomalta, kehotin silti Innaa keskittymään vielä paremmin apujen antamiseen: ”Vaikka se liikkuukin hienosti, niin älä silti nukahda sinne selkään. Koeta vähän koota sen askelta, koska se ponnistaa nyt joka esteellä turhan kaukaa”. Alkuun kokoaminen ei tahtonut onnistua, sillä Inna ei onnistunut säilyttämään esteistunnassa kunnollista tuntumaa hevoseensa. Loppua kohden Innan istunta kuitenkin parani tältä osin huomattavasti, ja Pikatsunkin oli näin ollen helpompi löytää oikeat ponnistuskohdat.